karuselli-2015-01 karuselli-2015-03 karuselli-2015-02 karuselli-2012-07 karuselli-2015-04

Häjyporvari-blogi 2016 osa 3: Tunteita herättävä puoluekokousaloite


Finlandia-hymni Suomen uudeksi kansallislauluksi – Kommentti aloitteen tekijältä

Kansallinen Kokoomus julkaisi hiljattain puoluehallituksen antamat vastaukset 248 aloitteeseen, jotka käsitellään kahden viikon kuluttua Lappeenrannan puoluekokouksessa. Pohjanmaan Kokoomusnuoret jätti piirinä yhdeksän (9) aloitetta huhtikuussa pitämässään kokouksessa puoluehallituksen käsiteltäväksi. Piirin aloitteista kaksi (2) esitettiin hyväksyttäväksi puoluekokouksessa ja toinen näistä aloitteista on ”Finlandia-hymnin muuttaminen Suomen viralliseksi kansallislauluksi”, joka on ollut useassa uutismediassa tänään esillä.

Tätä aloitetta tehdessäni minulla oli useita tarkastelunäkökulmia, minkä takia laadin koko aloitteen. Ensimmäinen näistä on historiallinen näkökulma, toinen musikaalinen ja kolmantena tunnetun kansallishymnin merkitys ulkomailla. Näistä historiallinen näkökulma on mielestäni tärkein ja avaan tässä mielipidekirjoituksessa hieman taustaa.

Kipinä tämän aloitteen tekemiseksi lähti siitä, että Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta. Ensi vuosi tulee olemaan todella kiireinen niin historioitsijoiden kuin kulttuurin parissa työskentelevillä. Mietinnän alla on mm. se, mitkä asiat ovat meille suomalaisille olennaista tässä maassa ja mitkä historian tapahtumat ovat vaikuttaneet eniten kansan kollektiiviseen muistiin viimeisen sadan vuoden aikana.

Jos tarkastelemme Pohjanmaan aloitteen taustasyitä, niin historia on se suurin. Ensi vuonna paljastetaan mm. Talvisodan muistomerkki Kasarmintorilla, kolmas Tuntematon Sotilas -elokuva julkaistaan ja monet yliopiston historioitsijat ovat saaneet eri instansseilta toimeksiantona kirjoittaa teoksia Suomen 100-vuotishistoriasta. Suurimmaksi historialliseksi kokonaisuudeksi on siis muodostumassa maamme valtiollisen itsenäisyyden säilyttämisen tärkeimmät kamppailut talvi- ja jatkosodassa.

Finlandia oli talvisodan aikoihin yli 40 vuotta vanha sävellys. Koska tämä kappale koettiin Suomessa sekä maailmalla (Sibelius oli yksi 1900-luvun alun tunnetuimmista säveltäjistä) niin merkittäväksi, haluttiin kappaletta varten tehdä sanoitus. V.A. Koskenniemi sanoitti Finlandian tunnetuimman muodon keväällä 1940 – tuona keväänä, jolloin raskas talvisota oli päättynyt. Koskenniemin sävellys heijasteli vahvasti sortovuosia 1899-1917, joiden seurauksena periksi antamaton kansa seisoi keisarillista Venäjää vastaan estääkseen venäläistämisprosessin etenemisen. Koskenniemen sävellys liittyy siis itsenäisyyttä edeltävään ajanjaksoon, mutta tämä sanoitus sisältää selkeitä viittauksia myös talvisodan jälkeiseen aikaan, jolloin Suomen valtiollinen kohtalo oli ensi kertaa sitten vuoden 1918 katkolla, mutta kansan yhtenäisyyden ja periksi antamattomuuden takia selvisimme tuon ajan uusista koettelemuksista.

Toisena, eli musikaalisesta näkökulmasta katsottuna Finlandia-hymni on todettu lähes aina kauniimmaksi ja tunnepohjaisemmaksi kappaleeksi, joka liikuttaa niin suomalaisia tai ulkomaalaisia. Entisenä kuorolaisena myönnän toki suoraan, että Finlandia-hymni on haastava laulaa, jos erityistä kuoro- tai laulutaustaa ei ole. Maamme-laulu on myös erittäin arvostettu ja myös minä pidän siitä. Kuitenkin Maamme-laulu on sanoituksiltaan tehty Suomen kansallisen heräämisen aikana (1800-luvun loppupuolella), jolloin itsenäisestä Suomesta ei ollut vielä tietoakaan. Finlandia-hymni siis sopisi paremmin kuvaamaan niitä teesejä, jotka ensi vuonna ovat nousemassa esille itsenäisyysjuhlinnan yhteydessä.

Kolmanneksi voidaan todeta tunnettavuus: Finlandia on Sibeliuksen kansainvälisesti tunnetuimpia sävellyksiä ja Finlandia-hymni on ollut myös sellainen laulu, jota on esitetty ympäri maailmaa. Koska kappale on tunnettu, niin sen merkitys esimerkiksi Suomen maakuvatyölle (ns. Nation branding/Suomi-brädi) on merkittävä.

Odotan puoluekokoukselta asiallista käsittelyä Finlandia-hymnin puolesta. Olemme saavuttaneet merkittävän virstanpylvään itsenäisenä kansakuntana, joka on saanut elää viimeiset 70-vuotta vapaassa ja itsenäisessä maassa. Finlandia-hymni yhdistää meitä suomalaisia siitä, miten itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys vielä 1930- ja 40-lukujen totalitaristisessa Euroopassa. Finlandia-hymni on oiva muistutus, miten jokaisen kansakunnan tulee muistaa oma menneisyytensä ja se miten itsenäisyyden puolesta kamppailu ei toteutunut helpointa tietä sata vuotta sitten.

Manolis Huuki, valtiotieteiden ylioppilas

Pohjanmaan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsen

P.S. Pirkanmaan Kokoomusnuoret on tehnyt Finlandia-hymnistä vastaavan aloitteen, mutta Pohjanmaan Kokoomusnuoret ei ollut tietoinen tästä. Tieto samanlaisesta aloitteesta kävi ilmi vasta aloitteen lähettämisen jälkeen.

_____________________________________________________________________________

Pohjanmaan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsenet kirjoittavat kuukausittain ajankohtaisista ja puhuttavista aiheista tässä blogissa!