karuselli-2015-01 karuselli-2015-03 karuselli-2015-02 karuselli-2012-07 karuselli-2015-04

Häjyporvari-blogi osa 2: Korkeakoulutuksen tulevaisuus


Onko järkeä hankkia korkeakoulututkintoa?

Tämän päivän uutisissa (Yle 27.2) kerrottiin Suomen akateemisten työttömien lukumäärän nousseen jo 50 000 ja luvun uskotaan jatkavan kasvuaan. Moni korkeakouluopiskelija varmasti pohtii tenttikirjojen, ryhmätöiden, kandityön tai gradutyön äärellä, että onko tässä oikeastaan mitään järkeä.
Jaan opiskelijoiden huolen, sillä olenhan itsekin samassa tilanteessa. Tulevaisuuden korkeakoulukenttää pitää uudistaa rajusti, sillä jos jatkamme samalla linjalla, valtio tulee panostamaan resursseja turhuuteen. On koulutuspoliittisesti vastuutonta laittaa rahaa sellaisiin koulutushaaroihin, joista nuoret työllistyvät työttömyyskortistoon. Tällaisessa tilanteessa häviää valtio ja nuoret. Se ei ole kummankaan etu. Tämä tie on kuin pohjaton kaivo.

Kun pohditaan Suomen yllättävän laajaa korkeakoulukenttää, katse kääntyy ensimmäiseksi ammattikorkeakoulujen määrään. 1970-luvulla ammattikorkeakouluja syntyi kuin sieniä sateella ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että mitkä ammattikorkeakoulut ovat tulevaisuuden lakkautuslistalla. Käytännössä hallintojen yhdistämiselläkin saadaan jo jonkinasteisia säästöjä aikaiseksi. Miksei siis esim. Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut yhdistyisivät yhdeksi Pohjanmaan ammattikorkeakouluksi?

Vastaavasti aloituspaikkojen määriä pitäisi tarkastella uudelleen niin ammattikorkeakoulu kuin yliopistosektorillakin. Niihin koulutusaloihin pitää satsata enemmän, joiden työmarkkinoilla on kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysala, biotalous, digitalisaatio, automaatio. Siinä on jo muutama esimerkki aloista, jotka vetävät työvoimaa tulevaisuudessa. Ei ole taloudellisesti kannattavaa, että valtio panostaa suuren määrän resursseja kaikkiin koulutusaloihin. Korkeakoulutettua työvoimaa pitää tarkastella tarveharkintaisesti eikä sillä, että jokaiseen toimialaan satsataan veronmaksajien varoja. Jostakin pitää leikata ja lisäksi on rohkeasti uudistettava korkeakoulutusta, jotta sen uskottavuus säilyy niin Suomessa kuin maailmassa. Muuten akateeminen työttömyys pahenee entisestään.

Mielestäni olisi erittäin järkevää uudistaa yliopiston tutkintorakenne kolmivaiheiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siirryttäisiin Maanpuolustuskorkeakoulun malliin. Opiskelija opiskelee kolme vuotta yliopistossa ja valmistuu kandiksi. Tämän jälkeen lähdetään töihin 2-3 vuodeksi ja opitaan oman alan käytännön taidot sekä tiedot työmarkkinoilla. Vaiheen lopussa on mahdollista tulla takaisin yliopistoon ja valmistua maisteriksi kahdessa vuodessa. Tämä helpottaisi huomattavasti korkeakoulutettujen asemaa työmarkkinoilla ja tarjoaisi heille enemmän joustavuutta. Ammattikorkeakoulun puolella puolestaan voidaan edetä jo hyväksi koetun mallin mukaisesti. Esim. valmistunut insinööri menee töihin ja parin vuoden päästä yrittää päästä AMK-tutkinnon suorittaneiden väylän kautta diplomi-insinöörikoulutukseen. Tätä mallia pitää edelleen kehittää ja on siksi elinvoimaisen tärkeää, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät sen suhteen laajempaa yhteistyötä.

Juuso Aaltonen
Pohjanmaan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsen

_____________________________________________________________________________

Pohjanmaan Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsenet kirjoittavat kuukausittain ajankohtaisista ja puhuttavista aiheista tässä blogissa!