karuselli-2015-01 karuselli-2015-03 karuselli-2015-02 karuselli-2012-07 karuselli-2015-04

Suhteellinen verotus on oikeudenmukaista


Oikeudenmukaisuus näyttää olevan erittäin hankala termi käyttää oikein. Tästä esimerkin antoi vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto ehdottaessaan oikeudenmukaisuuteen vedoten uutta “solidaarisuusveroa” rikkaimmille. Mainitussa yhteydessä oikeudenmukaisuuden periaate on melko kaukaa haettu, ja onkin mielenkiintoista miten termiä käytetään eri asiayhteyksissä täysin vastakkaisilla tavoin. Vedottaessa oikeudenmukaisuuteen parisuhdelainsäädännössä, tulisi kaikkien olla keskenään tasa-arvoisia. Kun puolestaan kyse on verotuksesta, tarkoittaakin oikeudenmukaisuus kaikkea muuta kuin tasa-arvoista verokohtelua.

Verolainsäädäntöä laadittaessa yksi tärkeimmistä periaatteista tulisi olla neutraliteettiperiaate. Elinkeinoverotuksessa tämä toteutuu, mutta näkisin saman kohdistuvan mieluusti myös yksityishenkilöiden verotukseen. Toki neutraliteetin ohella verolainsäädäntöä laadittaessa toisena ääripäänä on verotuksella ohjaaminen. Lainsäädäntötyön pitäisikin olla tasapainoilua näiden kahden kesken: saavatko kaikki samanlaisen, toisiinsa verrattuna neutraalin verokohtelun, vai ohjataanko verotuksella kuluttajan toimintaa, kuten esimerkiksi ympäristöperusteiset verot. Mitä tulee ehdotukseen rikkaimpien bonusverosta, vie se verotusta entistä kauemmaksi neutraalista kohtelusta. Yhtälailla pohdittaessa verotuksen ohjaavuuden kannalta, on kyseenalaista ohjata ihmisiä periaatteessa ansaitsemaan vähemmän.

En opiskelijana aja tällä kirjoituksella omaa etuani, vaan puolustan nähdäkseni oikeaa oikeudenmukaisuuden periaatetta. On oikeudenmukaista, että rikkaammat maksavat enemmän veroja, koska he ansaitsevat enemmän. Mielestäni ei kuitenkaan ole oikeudenmukaista, että toisia verotettaisiinkin moninkertaisesti toisiin nähden. Mielestäni mikäli henkilö A tienaa kaksi kertaa enemmän kuin henkilö B, tulisi tämän myös maksaa kaksi kertaa, ei kolmea kertaa enempää veroja. Tämän vuoksi kannatankin suhteellista verotusta, sillä se kohtelee kaikkia karkeasti neutraliteetin mukaisesti.

Tähän veromalliin on kuitenkin perusteltua lisätä myös verottoman tulon osuus. Tästä useamman tuhannen vuosittaisen tulon osuudesta henkilö ei maksaisi veroa lainkaan. Vuositulon ylittävistä tuloista kaikki maksaisivat saman yhtenäisen suhteellisen veroprosentin mukaan. Helpointa on tehdä esimerkkilasku tasaluvuilla. Jos vuosittaisen verottoman tulon osuus olisi 10 000 euroa, ja veroprosentti 30, henkilö P:n tienatessa vuodessa 10 000 euroa, tämä ei maksa euroakaan veroja. Henkilön Q tienatessa 11 000 euroa, on veron osuus 300 euroa (eli 2,7 %) ja puolestaan henkilön R tienatessa 20 000 euroa, veroa maksetaan 3 000 euroa (eli 15 %). Henkilön S miljoonan tuloista maksettaisiin veroa 297 000 euroa (eli 29,7 %). Realistisesti verottoman tulon osuus olisi muutaman tuhannen euroa esimerkkiä matalampi, mutta periaate toimii samalla tavoin. Tällainen suhteellinen verotus on oikeaa oikeudenmukaisuutta ja kohtelee ihmisiä tasavertaisesti ja nähdäkseni neutraalisti.

Visa Kananoja
talousoikeuden opiskelija
Pohjanmaan Kokoomusnuoret ry
Jalasjärvi/Vaasa

Julkaistu 14. lokakuuta 2011 sanomalehti Ilkassa ja Pohjalaisessa